ARJEN HAVAINTOJA I

 

kirjoituskoneita ei ole

yksin

autiolla saarella

kun kaikista valkoisista arkeista

rakennetut laivat

ovat saaneet nimensä

torvimusiikin soidessa laskettu

meren syliin ja

vilkutettu viimeisellä puhtaalla

nenäliinalla hyvästit kun

lähtivät hakemaa pelastusta

hädässä olevalle

 

kirjoituskoneita ei ole

on vain palmun alta varjoa hakeva

remington hiekkaa telassaan

ruostetta näppäimissään

eikä uutta värinauhaa tule

tilaus ei lähde

pullot ovat loppuneet

kirjoituskoneita ei ole

on havaintoja pohjantähdestä

joku kirjoitti siitä

lauloi surullisesti

tuolta se tuli illalla

tuonne se meni

ennen auringon nousua

 

kirjoituskonetta ei ole

pohjanpää on

siinä se runoilija

kaksi askelta selkäni takana

koko elämäni ajan

siellä sen varikset raakkuu

harakka selittää

näkymättömille vierailleen

kartanon rakennan

suuren ja korskean

 

valkoista paperia ei ole

lumi häipyy kelkan jalasten alta

talven liuku päättyy unikkopeltoon

sinisiä kukkia täynnään olevaan viidakkoon

jossa keltaiset narsissit tunkevat suuhun

punaiset tulppaanit tiukujaan soittavat

niin korkealla että kukaan niitä kuule ei

vuosien myrsky toi rantaan laatikon

rakennussarjan ja

kaksijalkaisen ruuvarin

 

kirjoituskonetta ei ole

on veneen rakennussarja

sekstantti ja

aava

odottava

kimalteleva

ulappa

viisi päivää arkea

tänään on lauantai

 

Andy Wall

13.04.2024

 

--------------------------------------------------------

 

ARJEN HAVAINTOJA II

 

arki on pyhä

pyhät päivät arkisia ovat

perunat perunoita

leipä viljasta

 

viini viiniä viinimaiden hedelmistä

 

puhalsi mies henkeä savisikaan

ei se elämälle lähtenyt

mutta kaarnalaiva

se irtosi laiturista

pyhä henkäys täytti tuohisen purjeen 

horisonttiin katosi hieno alus

 

tavallinen sunnuntai

kuusi nolla viisi

planeetta maa kallistui

aurinko valaisi metsän

nurmen ja 

ilo valtasi hetkeksi kaiken näkyvän

tuolta kaukaa 

tuonne näkymättömiin

hetkeksi

 

ilmestyi siihen taas se harakka

ei kehunut enää

allapäin oli

sateen kastelema kurja

ei laulaa räkättänyt ei

tuskin selvää sanoista sai

poispäin katsoi

mutisi

olis voinu olla kartano

kultaiset vaunut

prinsessa

 

jotain oli oppinut 

sialta tarpeetonta saksaa

satakieleltä oopperaa

ja apteekkarin koiralta latinaa

sen nyt sanoiksi virkki

noin nimesi

In novissimis porta

nec pecuniam opus

et plaustra accipere

et non itinerantur 

tessera quaeritur quis

 

viimeisellä veräjällä

ei rahaa tarvita

vaunut vie

eikä matkalippua 

kysy kukaan

 

 Andy Wall

14 - 16.04.2024

---------------------------------------------------------------------------------

 

  ARVOKAS

 

ikivanha

heikosti varressaan kiinni oleva

kirves

opetti

en osannut varoa

en iskeä tarkasti ja

veri virtasi pihan hiekkaan

äiti

äiti vei ja

sisar valkoinen ompeli

pelastui peukalo pienen

   arvokkaalla peukalollani 

napsautan välilyöntiä

pyytäisin kyytiä

peukaloin

kannustan

tartun

tartun ystäväni käteen

silitän hänen selkäänsä kun

halaan

pidän tiukasti kiinni rakkaimmastani

 

sentti

kumarrun 

maasta poimin sen

sekunnit

arvottomia

tarpeettomia

kesätuuli

arvokkainta maailmassani

miljardeja vuosia vanhan 

kallion päällä seisoessa

suolainen kesätuuli puhdistaa

ei muutu kallio

kaikki muu

tomuksi muuttuu

 

syystuuli meren kalliot jäätää

puhurit talven 

ne lumettaa

kevään aurinko

sävyt kiven paljastaa 

varjossa kiven olen

peruskallio olla halusin

ilta myöhäinen jo on

aikoja sitten

kuin kallio ikivanha

sulana velloin

kiehuin

kunnes 

muotoon 

kovenin

 

maakrapuna takaperin

kaukana merestä kasvoin

järvien vettä join

sousin

uin

makean veden kalat söin

nyt mertakin rakastan

sen syliä pelkään

kunnioitan

kunnioitan kuin

naista vierelläni

sitä suurta lohta

jonka sain kun

kymmenet vuodet 

yksin tuulastin

sousin

huopasin

ja tuulastin

arvokas on saaliini

nuotan povi

perä täynnä on

pussi jossa ei senttejä

ei sekunteja mutta

paksun kirjan verran

kokemuksia

hyviä

huonoja

kokemuksia elämästä

työkaluja

kankeja

köysiä

touveja

ankkureita

vasaroita ja nauloja

ruuveja ja muttereita

kirveitä 

joiden varret on liimattu

kiinni kiilattu

 

arvokas on elämä

eletty

elämätön

arvokas on rakkaus

saatu ja

annettu

 

Andy Wall

23.06.2024

omassa tuolissa

häröjen keskellä

 

------------------------------------------------------------------

KUKA KERTOISI

 

mistä niitä

mistä niitä aina tulee

syksyn lehtiä

vieraita ihmisiä

aaltoja

tonttuja

uusia vuosia

ja kristus syntyy 

kuolee 

joka vuosi uudelleen

ja uudelleen

mistä tulee uusia keväitä

poiskatovien jääpalojen seassa 

jäähdyn

odotan aamua

 

kaikkein selkeimmin muistan 

huhtikuisen kosken kohinan

kirkkaimmin

kesähaapojen huminan 

ja sen kun uimaranan 

lapset kirkuivat 

kuin nälkäiset lokit

 

lapset

ne outoja ihmeitä ovat

hetki sitten lattioilla pyörivät

kikattelivat

pian katosivat sumuun

aikojen kuluttua ilmestyivät

kuin laivojen merikellot

kälisivät

kilisivät

häipyivät kosmoksen usvaan

 

syysomenaa poraan 

poraan kuin 

talvipesää etsivä perhosen toukka

laulan ja laulun tahdissa poraan

oi ihminen laulan

ja ihminen

se polttaa maan

näen puiden katoavan

väsyneiden lintujen kuoleman

 

eikä onkikiveäni 

järveäni

enää ole

laari ja

aitta

ne vain laulussa

leipä täynnä muovimurskaa

 

kuka kertoisi

korteista ennustaen

korvaan kuiskaten

kuultokuvin entisaikaisin

sanoin salaisin

missä pääsiäisen trullit kesällä ovat

mihin laittoivat virpoi varvut

 

kuka kertoisi

miksi lapsellista onnea 

lähikaupasta ostaa ei voi

mihin nallekarkit

punaiset nekut

ja afrosuukot

kadonneet ovat

 

huomenna herään

ratkaisen elämän salaisuudet

ymmärrän 

ne kaikki

 

huomenaamulla

kun aurinko tanssii taivaan rannan yllä

voitelen lylyn

kalhun

hiihdän karhuhiihdon

iloisten susien

kanssa

 

Andy Wall

30.03.2024

 

------------------------------------------------------------